monenlaisia rauhoituskeinoja

Mietin tässä jokin aika sitten
ettei vesi elementtinä merkitse
toiselle samaa kuin itselleni.

Vesi rauhoittaa minut
mielelläni istun penkillä
katsellen merta.
Vedenpinta elää kokoajan
vaikka se on tyyni se ei sitä ole
jotain aina tapahtuu...

Joillekin saman asian tuo metsä
sen tuoksu ja äänet.
Tuulenvire joka hyväilee kasvoja.

Syksyisin metsän runsas sato
niin marjoineen kuin sienineen.
Eläimet joita saattaa nähdä
kun liikkuu metsässä.
Linnun laulu tai tikan koputus.

Metsän rauhoittava hiljaisuus
vai... aivan myös metsässä
tapahtuu aina jotain...

Jokaisella on oma tapa rauhoittua
ketään ei voi pakottaa tykkäämään
sellaisesta mistä toinen ei tykkää.

Joku rauhoittuu, kun on hiljaista
toinen taas musiikin kuuntelusta

lenkkeily on toisille tärkeää
käsityöt, nikkarointi taas joillekin
lukeminen vie ajatukset muualle.

Kaikkea en osaa sanoa, koska
on olemassa niin monta
rauhoituskeinoa kun on ihmistä.

Tämmöistä siis tänään tänne.